Hevosen pelastaminen ja tallin turvallisuus

10.9.2007

Tulipa käytyä taas yksi kurssi.......Eläinten Pelastaminen ja tällä kurssilla keskityttiin hevosen pelastamiseen. Kun kurssin alussa oli hevosen anatomia niin olo oli että hohhoijaa.......

....mutta kun oli kurssille mennyt niin ei muuta kun korvat auki ja kuuntelemaan. No ei siinä sitten sitä anatomiaa tarvinnut kauan kuunnella kun jo kiinnosti, eipä se hevonen olekaan sellainen kuin mitä olin kuvitellut..........uskoisin kuitenkin olevani n.s hevosihminen. Ja kun päästiin niin pitkälle että alkoi tulla asiaa siitä miten ojaan, lammikkoon tai järbveen uponnut hevonen nostetaan ylös, niin jo tajusin miksi on hyvä tietää jotain hevosen anatomiasta. Minä, niin kuin monet hevosenomistajatkin luulee että laitetaanpa remmit hevosen vatsan alta ja ei kun vedetään ylös. Varmasti se hevonen saadaan ylös mutta todennäköisesti ollaankin siinä vaiheessa aiheutettu vielä lisää vammoja niitten lisäksi mitä jo oli tullut. Tai että laitetaan se remmi hevosen ryntäiden yläpuolella ja avitetaan sillä tavalla ylös....no tulee se varmaan niinkin ylös mutta voi olla että tuli sitten kuristettua se hevonen samalla, hevosella kun ei ole kurkunpää "pään alapuolella" niin kuin ihmisellä.
No kun oli anatomiaa käsitelty alkoi tulla asiaa siitä miten nostovaljaat tehdään. Jos lähdettäis laittamaan hevoselle ne remmit vatsan alta ja sillä tavalla vetämään hevonen ylös niin eipä siinä pitkiä remmejä tarvittais mutta niitä olisi kaksi kappaletta, mutta kun tehdään asialliset nostovaljaat hevoselle riittää kun on yksi remmi......mutta sen pituus onkin n. 15m. No lauantaina päästiin sitäkin harjoittelemaan ja alkuvaikeuksien jälkeen alkoi sekin onnistua. Olihan meillä rauhallinen ja yhteistyöhaluinen hevonen....Petteri. Jokainen joka on Hipposportissa käynyt on varmasti törmännyt Petteriin, se täysin musta ja komea muovihevonen heti oven sisäpuolella.....sen takia harjoittelu olikin helppoa. Entäs sitten kun siellä mutalammikossa on vatsaa myöten uponnut se on poni tai hevonen.......en halua edes kuvitella miten paljon työtä siinä joutuu tekemään ja miten kauan se tulee kestämään.....kaikkihan tietää miten pitkä on odottavan aika. Toivottavasti en tule siihen tilanteeseen ikinä joutumaan.

Tilapäisriimujakin tuli harjoiteltua. Harjoittelun aikana selvivi että niitäkin on monenlaisia, oli kouluttajien opettama ja sitten mun oma keksimä. Kun kouluttajille esittelin omani ja yksi kouluttajista yritti sitä tehdä niin se meni vähän väärin ensi yrittämällä, mutta ei sekään haitannut ku se olikin taas uusi riimumalli joka oli sitten kahden taluttajan riimu, joskus on virheistäkin hyötyä.
Tuli sitten myös laitettua hevonen rankalaudalle.....no oli se vähän isompi kuin ihmisen rankalauta ja nimeltään siirtolevy. Fiksu asia kunhan ensin sai Petterin sidottua siihen kiinni asianmukaisesti, ja kevyt kuten Petteri on niin hienostihan sitä veti siirtolevyä siellä Ventelän VPK:n autohallin lattialla.....mitenköhän se jossain metsässä onnistuisi kun siinä levyn päällä olis se 600 kiloinen Musti ja edessä kiviä ja kantoja....toivottavasti sitä ei tarvitse ikinä kokeilla.

No kurssilla tuli taas paljon viisaammaksi ja hassua olisikin jos sieltä tulisi pois entistä tyhmempänä. Tallin paloturvallisuus oli myös kurssilla vähän esillä.....no olihan siellä 16 palomiestä oppimassa jotain taas vaihteeksi, joten olisinkin ollut ihmeissäni jos ei siellä olisi ollut keskustelua paloturvallisuudesta. Kun keskustelu tallin paloturvallisuudesta oli ohi, todistukset jaettu ja kotona katottu formulaa vaikka Kimi ei voittanutkaan niin alkoi illalla raksuttaa........se tallin paloturvallisuus ja miten retuperällä se lähes jokaisessa tallissa oikeesti on.......ja se miten vähän hevosten omistajat oikeasti tietävät siitä omasta hevosesta.....no ei kyllä tiedä kaverinkaan hevosesta. Aikani mietittyäni näitä asioita tulikin yllättäen mieleen että eihän meillä ole paloautoissa oikein asianmukaista kalustoa hevosen pelastamiseen....saati sitten että koko alueella olisi sitä hyvää kalustoa millä voisi edes näitä asioita harjoitella. Mites sitten kun pitäisi oikeasti toimia ja saada se hevonen turvallisesti pelastettua. No kun toiset nukkuu niin toiset miettii....ja niin yön hiljaisina tunteina syntyi idea järjestää jonkinlainen infotilaisuus, tai miksi sen sitten kutsuisikaan, jonne paikalle tulisi ratsastajia, hevosen omistajia.....no monasti ratsastaja ja hevosen omistaja on sama asia......sekä tallin omistajia. Me palomiehet voisimme kertoa miten me toimimme kun hevosta pelastetaan ja kertoisimmepa vielä tallin paloturvallisuudesta, tallin turvallisuusriskeistä ja miten voidaan taalissa onnettomuuksia pyrkimään ehkäisemään, tallissa kun niitä turvallisuusriskejä löytyy.....pölyisiä sähköpattereita/lämmittimiä,jääkaappeja, huonokuntoisia/viallisia sähköjohtoja, viallisia valaisimia, viallisia pistokkeita, viallisia katkaisijoita.......lista olisi loputon. Harva tietää että esim. jääkaappi joka on sijoitettuna varustehuoneeseen, eli yleensä se puhtain huone siellä tallissa, tulisi puhdistaa vähintään kerran kuukaudessa eli siirtää ja imuroida sen takana ja sähkölaitteiden päältä pölyt, tai että joku kuivaushuone jossa ei ole patteria ja sinne on laitettu sähköpuhallin, tulisi huone imuroida vähintään kerran viikossa ja samalla puhdistaa lämpöpuhallin.....mielellään se pitäisi tehdä päivittäin. Monessa tallissa kun näitäkään asioita ei tehdä koskaaan.

Jos on kiinnostuneita hevosenomistajia, ratsastajia tai tallinomistajia tulla kuuntelemaan lisää näistä kaikista asioista niin voi ottaa yhteyttä sähköpostitse m.m(at)kolumbus.fi. Paloturvallisuusasioissa voi myös ottaa yhteyttä lähimpään palokuntaan.

Syysterveisin:  Mika Martelin
                        Vanhempi Sammutusmies
                        Kylmälä FBK-VPK